Suolistomikrobit – mitä ne ovat ja miten niihin voi vaikuttaa?

Ihmisen suolistossa asuu biljoonia mikrobeja. Valtaosa näistä on erilaisia bakteereja, mutta mukana on myös sieniä, viruksia ja arkkeja. Mikrobit tuottavat ruuasta yhdisteitä, jotka vaikuttavat esimerkiksi aivojen toimintaan, vastustuskykyyn ja aineenvaihduntaan. Suolistomikrobiston koostumus on yksilöllinen. Siihen vaikuttaa useat eri tekijät, mutta sen tasapainoon voi vaikuttaa ruokailutottumuksilla.

Suolistomikrobit ja terveys

Suolistomikrobisto ja sen vaikutus kehon toimintoihin on kiinnostanut viime vuosina tutkijoita, sillä suolistomikrobistolla on huomattu olevan vaikutusta muun muassa stressihormonien eritykseen, vastustuskyvyn muodostumiseen, käyttäytymiseen ja jopa tiettyjen aivojen osien kehitykseen.

Syömästämme ruuasta suolistomikrobit tuottavat erilaisia aineenvaihduntatuotteita, metaboliitteja, jotka suoli-aivo-akselin kautta vaikuttavat kehon toimintoihin.

Nämä metaboliitit vaikuttavat osaltaan paikallisesti suolistossa (vaikuttaen esimerkiksi suoliston liikkeisiin ja ruuansulatushormonien eritykseen), mutta lisäksi ne vaikuttavat keskushermostoon usein eri tavoin. Suolistosta erittyy muun muassa valtaosa koko ihmiskehon tuottamasta serotoniinista, joka saa meissä aikaan esimerkiksi mielihyvän tunteita.

Suolistosta erittyy myös ruokahalua hillitseviä välittäjäaineita. Häiriöt näiden välittäjäaineiden erittymisessä tai toiminnassa voivat osaltaan häiritä myös syömisen säätelyämme. Lisäksi suolistomikrobeilla on elimistössä myös useita muita tehtäviä. Ne tuottavat esimerkiksi ison osan elimistön tarvitsemasta K-vitamiinista.

Mitkä asiat vaikuttavat suolistomikrobistoon?

Suolistomikrobiston koostumus on hyvin yksilöllinen, siihen vaikuttavat muun muassa ruokailutottumukset, ympäristötekijät sekä jotkin lääkeaineet, kuten antibioottien käyttö. Myös synnytystapa muokkaa mikrobistoa - sektiolla syntyneiden lasten suolistomikrobisto jää usein yksipuolisemmaksi kuin alateitse syntyneillä.

Mikrobisto muovautuu eniten ensimmäisten elinkuukausien aikana ja pysyvämmän koostumuksensa se saavuttaa noin kolmeen ikävuoteen mennessä. Aikuiset kantavat mukanaan keskimäärin 1-2 kiloa suolistomikrobeja.

Ravinnon merkitys suolistomikrobistolle

Se, mitä syömme, vaikuttaa siihen, millainen ”mikrobi-ilmasto” suolistossamme vallitsee. Kuiturikas ja kasvisvoittoinen ruokavalio rikastaa mikrobistoa, kun taas länsimainen, paljon pitkälle prosessoituja ruokia sisältävä ruokavalio köyhdyttää sitä.

Tutkimuksissa on huomattu, että erityisesti yksipuolinen, runsaasti kovaa rasvaa ja sokeria sisältävä ruokavalio köyhdyttää suolistomikrobistoa, ja tämä voi olla yhteydessä esimerkiksi tyypin 2 diabetekseen, allergioihin, tarkkaavaisuushäiriöön ja tulehduksellisiin suolistosairauksiin.

Mitä monipuolisempi ja rikkaampi suolistomikrobisto on, sitä enemmän isäntä eli ihminen itse siitä hyötyy. Esimerkiksi energiankäyttö tehostuu mikrobien avulla. Onkin osoitettu, että ylipainoisilla ja hoikilla ihmisillä suolistomikrobistot eroavat keskenään.

Monipuolinen suolistomikrobikanta on lisäksi yhteydessä vastustuskykyyn ja voi näin ollen suojata erilaisilta taudinaiheuttajilta. Syöty ruoka ei siis vaikuta pelkästään suolistossa vaan koko kehossa. Vanha sanonta ”olet, mitä syöt” pitää tässä mielessä paikkansa.

Olen kuullut puhuttavan, että suolisto olisi ihmisen ”toiset aivot” – mitä tällä tarkoitetaan?

Suolisto ei pysty ”ajattelemaan” eikä tuottamaan tahdonalaisia liikkeitä kuten aivot, mutta aivot ja suolisto toimivat molemmat ihmiselimistön komentokeskuksina, joten siinä mielessä suolisto toimii ihmisen ”toisina aivoina”.

Aivot ja suolisto keskustelevat keskenään suoliston tuottamien välittäjäaineiden sekä aivojen ja suoliston välillä kulkevan vagus- eli kiertäjähermon välityksellä, ja näin ollen ne tekevät tiivistä yhteistyötä kehon toimintojen säätelyn parissa. Aivoissa tapahtuvat reaktiot ja tunnetilat ovat itseasiassa heijastelua muualla kehossa, monilta osin suolistossa, tapahtuvista huomioista ja muutoksista.

Toisaalta mielialassa tapahtuvat muutokset tai stressireaktiot voivat vaikuttaa suolistoon. Moni reagoi esimerkiksi jännitykseen vatsallaan. Aivojen ja suoliston välistä kommunikaatiota tapahtuu siis molempiin suuntiin, ei vain suolistosta aivoihin.

Suoliston ja aivojen välillä olevasta viestiyhteydestä käytetään nimitystä suoli-aivo-akseli. Tällä tarkoitetaan suolistomikrobiston, puolustusjärjestelmän, umpieritysjärjestelmän, ruoansulatuselimistön hermotuksen sekä keskushermoston (aivojen) välistä yhteyttä ja sitä, kuinka nämä eri järjestelmät vaikuttavat toinen toisensa toimintaan.

Kun puhutaan suolistosta toisina aivoina, sillä tarkoitetaan juuri tätä suoliston ja aivojen välistä tiivistä ja hieman monimutkaistakin yhteistyötä.

Pitkään ajateltiin, että sydän ja aivot ovat ihmiskehon tärkeimmät elimet, sillä ne säätelevät ihmisen elintoimintoja hyvin monella tapaa. Viime vuosina on kuitenkin pystytty osoittamaan, että myös suolisto ja sen tuottamat aineenvaihduntatuotteet osallistuvat voimakkaasti kehon toimintojen säätelyyn. Kyse on ennen kaikkea suoliston ja aivojen välisestä kommunikaatiosta.

Se, miten jokainen meistä pystyy huolehtimaan myös näistä toisista aivoista, on syödä monipuolisesti, kasvis- ja kuituvoittoisesti, sillä muun muassa kuidut ovat tärkeiden suolistomikrobien ravintoa.

Teksti: Katri Suhonen, TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti, Ravistamo Oy

Lähteet:

Clarke G. ym. Minireview: Gut microbiota: the neglected endocrine organ. Molecular Endocrinology 2014; 28(8): 1221-1238.
Collins SM. ym. The interplay between the intestinal microbiota, immune and brain. Nature Reviews Microbiology 2012;10:735-742.
Fung TC. ym.. The interactions between the microbiota, immune and nervous system in health and disease. Nature Neuroscience 2017; 20(2):145-155.
Kalliomäki M. ym. Suoli-aivoakseli - mikrobiston ja hermoston monimuotoinen yhteys. -Potilaan Lääkärilehti 2018; 73(4):203-207.
Mayer EA. ym. Gut/brain axis and the microbiota. J Clin Invest. 2015; 125(3): 926-938.
Mazidi M. ym. Gut microbiome and metabolic syndrome. Diabetes & Metabolic Syndrome:Clin Research & Reviews 2016; 10:150-157.
National Institutes of Health (NIH) 2019. Vitamin K. Fact sheet for health professionals.
Sanz Y. ym. Gut microbiota in obesity and metabolic disorders. 3rd International Immunonutrition Workshop. Session 8: Probiotics in the defense and metabolic balance of the organism. Proceedings of the Nutrition Society 2010; 69,434-441.
Singh R. ym. Influence of diet on the gut microbiome and implications for human health. J Transl med 2017;15:73.
Tilg H & Moschen A. Food, immunity and the microbiome.Gastroenterology 2015; 148(6):1107-1119.