Suoliston hyvinvointi

Googlaamalla on vaikea saada käsitystä siitä, mikä on eduksi suolistolle ja mikä ei. Tarinat ja tiedot ovat usein ristiriitaisia. Vielä vaikeampaa on tehdä tutkimuskirjallisuuden perusteella johtopäätöksiä siitä, mikä on tutkitusti terveellistä ja mikä ei.

Tärkeintä on ymmärtää, ettei mitään teoreettisesti tai koe-eläimelle haitallista tai terveellistä tekijää voi suoraan soveltaa ihmiseen. Jos jotain ainetta esiintyy ruuassa, on myös tiedettävä, kuinka paljon ko. ainetta tarvitaan terveyttä haittaavien ja toisaalta terveyttä edistävien vaikutusten aikaansaamiseksi. Eri ravintoaineiden tai kemiallisten tekijöiden merkitys terveydelle on todistettava kliinisissä interventiotutkimuksissa eli ihmisillä tehdyissä vertailevissa tutkimuksissa tai laajoissa väestötutkimuksissa [1].

Verkossa liikkuu monenlaista juttua gluteenista, lektiineistä ja fytaatista ja niiden vaikutuksista vatsaoireisiin. Gluteeni on vehnän, rukiin ja ohran proteiini, lektiini on viljoissa, pähkinöissä ja siemenissä esiintyvä aine. Fytaatteja esiintyy samoissa ruoka-aineissa. Viljoissa ja palkokasveissa esiintyviä lektiinejä, gluteenia ja fytaatteja pidetään usein syypäänä siihen, etteivät kyseiset ruoka-aineet sovi herkälle vatsalle. Mutta tarkastellaanpa näitä aineita ja niiden vaikutuksia vatsaoireisiin hieman syvemmin.

Gluteeni

Gluteenipitoiset viljat sisältävät paljon myös FODMAP-hiilihydraatteja. Jotkin kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet, että ärtyvän suolen oireet vähenevät gluteenittomalla ruokavaliolla [2]. Vielä useammat tutkimukset ovat osoittaneet, että FODMAP-hiilihydraattien saannin rajoittaminen vähentää oireita [3]. Erittäin tarkasti kontrolloitu satunnaistutkimus osoitti, että jos IBS-potilas noudattaa FODMAP-rajoitteista ruokavaliota, gluteenipillerit eivät edes suurella annoksella pahenna suolisto-oireita lumetta enemmän [4]. Tämä tutkimus on saanut tiedeyhteisön vakavasti epäilemään koko gluteeniherkkyyden olemassa oloa. Huom! Gluteeniherkkyys on eri asia kuin keliakia – keliakiaa täytyy edelleen hoitaa gluteenittomalla ruokavaliolla.

Lektiinit

Lektiinit ovat proteiineja, kasvien itsesuojeluaineita. Niitä on palkokasveissa ja viljoissa sekä pähkinöissä. Runsas palkokasvien, täysjyväviljojen ja pähkinöiden käyttö on osoittautunut sadoilla ihmisillä tehdyissä väestötutkimuksissa ja kliinisissä tutkimuksissa hyvin terveelliseksi syövän, sydäntautien ja tyypin 2 diabeteksen sekä lihavuuden ehkäisyn kannalta [5].

Joskus kuulee väitettävän, että jokin vilja, vaikkapa kaura, on suolistolle haitallista lektiinien vuoksi. Itse asiassa tilanne on juuri päinvastainen: kaura sopii hyvin ärtyvästä suolesta kärsiville. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että kaura sopisi aivan jokaiselle. Valitettavasti ei ole olemassa yhtään kliinistä tutkimusta, jossa kauraa olisi verrattu vaikka riisiin tai perunaan, tai mihinkään muuhunkaan ruoka-aineeseen ärtyvästä suolesta kärsivillä. Siten väitteet kauran sopimattomuudesta ovat toistaiseksi vailla todistepohjaa. Sama koskee lektiinejä: ei ole olemassa yhtään kliinistä tutkimusta lektiinien vaikutuksista suolisto-oireisiin.

Ilman kauraa ja muita viljoja toki pärjää. En kuitenkaan pidä erityisen hyvänä ideana turvautua riisiin ja perunaan hiilihydraattien päälähteenä ruokavaliossa, sillä niiden ravintosisältö on huono verrattuna kauraan tai vaikkapa tattariin. Lisäksi erittäin runsas päivittäinen riisin käyttö voi johtaa arsenikin liian suureen saantiin, toki riski on pieni [10]. Arsenikkia koskeva mainintani osoittaa sen, että melkein ruoka-aineesta kuin ruoka-aineesta voi väittää jotain pahaa tai hyvää, jos oikein kaivetaan. Valitettavasti netti on pullollaan kaikenlaista tiedontuottajaa, joiden intressit ja tavoitteet sekä tietotaito vaihtelevat suuresti. Kannattaa olla kriittinen tiedon suhteen.

Toisin kuin usein väitetään, lektiineillä on myös terveyttä edistäviä ominaisuuksia, kuten anti-karsinogeenistä vaikutusta sekä sienen ja bakteerien kasvua estävää vaikutusta [6]. Lektiineillä katsotaan olevan sellaisia syöpää ehkäiseviä vaikutuksia, että niistä pyritään kehittämään tehokkaita syöpälääkkeitä [7].

Fytaatti

Fytaatilla on samanlaisia vaikutuksia kuin lektiineillä, ja sen lähteetkin ovat melko samanlaiset. Fytaatin teoreettisia etuja ovat mm. verensokeria ja kolesterolia alentava vaikutus koe-eläimissä, ja anti-oksidanttiominaisuudet [8].

Mitä voimme päätellä?

Vuonna 2014 ilmestyneessä laajassa kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin ruokayliherkkyyksiä ja suolisto-oireita tieteellisen näytön valossa [9]. Sen mukaan kunnollista tieteellistä näyttöä on vain FODMAP-hiilihydraattien vaikutuksesta ärtyvässä suolessa. Jonkin verran on viitteitä, että biogeeniset amiinit, kofeiini, glutamaatti ja salisylaatit saattaisivat olla osittain syypäänä oireisiin harvoissa tapauksissa. Sen sijaa lektiinien ja fytaattien vaikutuksista suolisto-oireisiin ei ole löydetty mitään todisteita.

Herkän vatsan hoidossa kannattaa keskittyä aina tutkitusti tehokkaisiin käytäntöihin. Jos tutkitut keinot eivät tehoa, voi sen jälkeen testata muutakin.

Tulevaisuus näyttää, onko lektiineistä, fytaateista ja gluteenista suolistolle enemmän haittaa vai hyötyä. Itse uskon toistaiseksi varsin laajan näytön perusteella, että hyötyä tulee enemmän ja useimmille. Mutta aina on niitä, vaikkapa herkkävatsaisia, joille edes kaura ei sovi, olipa sitten syy missä tahansa.

Kirjoittanut laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen

Lähteet:

1. Blumberg J, ym. Evidence-based criteria in the nutritional context. Nutr Rev. 2010 Aug;68(8):478-84.
2. Vazquez- Roque MI ym. A Controlled trial of Gluten-Free Diet in Patients with Irritable Bowel syndrome-Diarrhea: Effects on Bowel Frequency and intestinal Function. Gastroenterology.2013;144:903-911.
3. Staudacher H, ym. Mechanisms and efficacy of dietary FODMAP restriction in IBS. Nat Rev Gastroenterol Hepatol. 2014;11:256-66.
4. Biesiekierski JR, ym. No effects of gluten in patients with self-reported non-celiac gluten sensitivity after dietary reduction of fermentable, poorly absorbed, short-chain carbohydrates. Gastroenterology. 2013;145:320-8.e1-3
5. Fardet A, Boirie Y. Associations between food and beverage groups and major diet-related chronic diseases: an exhaustive review of pooled/meta-analyses and systematic reviews. Nutr Rev 2014;72(12):741-62
6. Lam SK, Ng TB. Lectins: production and practical applications. Appl Microbiol Biotechnol. 2011;89:45-55
7. Yau T, ym. Lectins with Potential for Anti-Cancer Therapy. Molecules. 2015 Feb 26;20(3):3791-3810.
8. Schlemmer U, ym. . Phytate in foods and significance for humans: food sources, intake, processing, bioavailability, protective role and analysis. Mol Nutr Food Res. 2009;53 Suppl 2:S330-75.
9. Lomer C. Review article: the aetiology, diagnosis, mechanisms and clinical evidence for food intolerance. Aliment Pharmacol Ther. 2015 Feb; 41(3):262-75. doi: 10.1111/apt.13041. Epub 2014 Dec 3.
10. Davis MA et al. Assessment of human dietary exposure to arsenic through rice.Sci Total environ. 2017;586:1237-1244.