Toiminnallinen vatsavaiva vai sairaus?
Ummetus, ripuli, turvotus ja vatsakipu ovat tavallisia vatsavaivoja. Jos näihin oireisiin liittyy niin sanottuja hälyttäviä oireita, kuten veriulosteita, kuumeilua, laihtumista oireiden takia tai ylävatsaoireisiin liittyviä nielemisvaikeuksia, voi kyseessä olla jokin hoitoa vaativa sairaus. Lääkäriin on syytä hakeutua myös, jos hankalat vatsavaivat alkavat yhtäkkiä 45 ikävuoden jälkeen.
Jututimme sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Markku Hillilää HUSista päästäksemme selville toiminnallisten vatsavaivojen ja hoitoa vaativien sairauksien eroista.
Minkälaisia tutkimuksia tehdään sairauksien poissulkemiseksi?
Pelkästään oireiden perusteella voi olla vaikea määrittää, mistä vaivasta on kyse. Ärtyneen suolen oireyhtymä, keliakia ja laktoosi-intoleranssi aiheuttavat hyvin samanlaisia oireita.
Yleisimmin käytettyjä tutkimuksia sairauden poissulkemiseen ovat verikokeet, ulostenäytteet ja tähystystutkimukset. Alle 40-vuotiaita, joilla ei ole hälyttäviä oireita, ei välttämättä tarvitse tähystää. Keliakia ja laktoosi-intoleranssi voidaan molemmat sulkea pois verikokeella, kuten myös anemia. Ulostenäytteen kalprotektiinipitoisuus paljastaa suoliston tulehdustilan.
”Laktoosi-intoleranssi on Suomessa yleinen vaiva, josta kärsii jopa 17 % väestöstä. Vatsavaivojen syyksi paljastuu usein myös keliakia, jota sairastaa meistä noin kaksi prosenttia – suurin osa tietämättään. Nykyiset verikokeet ovat erittäin luotettavia kummankin poissulkemisessa”, Markku Hillilä kertoo.
Jos keliakian vasta-aineet ovat verikoetuloksissa koholla, tehdään myös mahalaukun tähystys ja varmistetaan diagnoosi ohutsuolesta otettavalla koepalalla.
Tulehdukselliset suolistosairaudet, Crohnin tauti ja Colitis ulcerosa (haavainen paksusuolentulehdus), ovat selvästi harvinaisempia kuin keliakia. Ne puhkeavat usein nuorella aikuisella, ja potilailla on usein myös toiminnallisia vaivoja. Sairauden voi diagnosoida tähystystutkimuksella tai magneettikuvauksella. Kokonaistilanne määrittää, mitä tutkimuksia tarvitaan.
Toiminnallisen vatsavaivan diagnoosiin päädytään oirekuvan ja muutamien poissulkututkimusten perusteella.
Miten lääkäri osaa auttaa toiminnallisen vaivan hoidossa?
Aluksi käydään läpi elämäntapoihin liittyviä asioita ja mietitään sopiva ruokavalio. Etenkin turvotuksen, ilmavaivojen ja ripulin hoitoon käytetään paljon FODMAP-ruokavaliota, joka tutkimusten mukaan auttaa jopa kolmea potilasta neljästä. Myös toiminnallisten ylävatsavaivojen hoidossa ruokavaliolla on väliä. Usein ongelmana on se, että jo puolikkaan lautasen jälkeen tulee ähky olo, ja siksi kannattaa syödä useita pieniä aterioita päivässä. Lisäksi suositellaan kahvin, alkoholin ja mausteisten ruokien välttämistä.
Stressi, kiire ja ahdistuneisuus pahentavat toiminnallisia vatsavaivoja. Rauhallinen ruokailu ja säännöllinen elämänrytmi auttavat pitämään oireita hallinnassa.
”Tutkimustiedot osoittavat, että hyvällä lääkäri-potilassuhteella on selkeä vaikutus siihen, miten ärtyvästä suolesta kärsivä kokee oireensa. Lääkärin on varattava potilaalle riittävästi aikaa ja selitettävä, että kyseessä on yleinen vaiva, joka tunnetaan hyvin. Jos lääkäri vain toteaa, että ei täällä tutkimuksissa mitään löydy, voi potilaalle jäädä sellainen olo, ettei ole tutkittu riittävästi, ja jotain syytä pitäisi vielä etsiä”, Hillilä selventää.
Lääkärin tulisi keskustella yhdessä potilaan kanssa oireita pahentavista tekijöistä ja apukeinoista. Usein auttaa jo se, että potilas itse tunnistaa oireiden syitä. Jos ei oikein tiedä mistä on kyse, saattaa vakavan sairauden pelko lisätä oireita. Kun syy-yhteyden tunnistaa, osaa vaivaansa suhtautua rauhallisemmin.
