Mindfulness-harjoituksista apua vatsavaivoihin

Vatsaa ja mieltä voi rauhoittaa tehokkaasti säännöllisillä rentoutus- ja meditaatioharjoituksilla. Haastattelimme Satnam Helsingin perustajaa, meditaatio-ohjaaja Vilma Nummelaa siitä, miten ja miksi mindfulness-harjoitukset voivat helpottaa vatsaoireita.

Mistä mindfulnessissa on kyse?

Mindfulnessin pohjimmaisena ideana on harjoitella tietoista hyväksyvää läsnäoloa. Tarkoituksena on erilaisten harjoitusten, kehotietoisuuden sekä ulkoisten ja sisäisten aistiärsykkeiden kautta pyrkiä tähän hetkeen. Harjoituksissa kiinnitetään fokus systemaattisesti johonkin tiettyyn asiaan, usein hengitykseen, ja samalla tarkkaillaan tuntemuksia kehossa.

”Kun fokuksesi on tiiviisti jossain yhdessä asiassa, luot samalla emotionaalista etäisyyttä muihin ajatuksiin ja tuntemuksiin, kuten stressiin ja ahdistukseen. Silloin pystyt tarkkailemaan tuntemuksia ilman, että joudut niiden valtaan. On eri asia olla tietoinen esimerkiksi kivusta kuin olla sen vietävänä”, Vilma Nummela selittää.

Mindfulnessin juurevat kulkeutuvat pitkälle buddhalaiseen filosofiaan, mutta mindfulnessin nykymuodon on kehittänyt 70-luvulla kanadalainen professori Jon Kabat-Zinn. Suomessa eletään parhaillaan mindfulness-buumia, ja mielen ja kehon yhteyteen kiinnitetään koko ajan enemmän huomiota. Intiassa meditaatio-ohjaajan koulutuksen suorittanut Nummela ohjaa meditaatiotunteja yrityksissä, ja saa usein erittäin innostunutta palautetta.

Armollisuutta ja ymmärrystä itseä kohtaan

Vilma Nummelan mukaan monella työpaikalla ajatellaan, että mitä enemmän asioita tekee yhtä aikaa, sitä tehokkaampi on. Todellisuudessa moniajo ja kiirehtiminen heikentävät työtuloksia. Parempiin tuloksiin pääsee kun tekee yhtä asiaa täysillä, läsnä olevana.

”Me olemme kokoajan kehossamme, mutta ymmärrämme sitä kovin vähän. Meidän pitäisi kuunnella kehoamme enemmän, ja antaa sille puheenvuoro ennen kuin se hälyttää esimerkiksi kivulla tai muilla epämukavilla tuntemuksilla ja oireilla”, Nummela neuvoo.

Mindfulness-harjoituksissa harjoitellaan armollisuutta itseä kohtaan. Armollisuus usein unohtuu, kun joka elämänalueella pitää suorittaa. Harjoituksia tehdessä jokainen on vastuussa vain itselleen. Samalla oppii kiltteyttä ja hellyyttä itseä kohtaan, ja sallii sen, etteivät harjoitukset aina suju. Harjoitusten ydin piilee siinä, että joka kerta kun huomaat ajatustesi harhailevan ja palautat keskittymisen hengitykseen, pääset yhä lähemmäs tietoista läsnäoloa.

”Toiston voima on valtava. Se työ, jonka aivot tekevät kerta toisensa jälkeen palauttaessaan huomion harjoitukseen vastaa kuntosalilla lihaksille tehtäviä voimaharjoituksia. Kun havahdut unelmoinnistasi esimerkiksi siihen, ettet tarkkailekaan hengitystäsi, olet jo perillä! Silloin olet tässä ja nyt”, Nummela kuvailee.

Sympaattinen hermosto pois päältä

Stressi vaikuttaa kokonaisvaltaisesti koko kehoon, ja näkyy usein erilaisina fyysisinä oireina. Kun stressitasot ovat korkealla, ihminen menee selviytymistilaan ja sympaattinen hermosto aktivoituu. Sympaattinen hermosto on tahdosta riippumattoman eli autonomisen hermojärjestelmän toinen pääosa, joka säätelee muun muassa ruoansulatuskanavan toimintaa. Simppeleillä asioilla, kuten syvään hengittämisellä ja systemaattisella fokuksella voi aktivoida sympaattisen hermoston sijaan parasympaattisen hermoston, joka toimii jarruna stressireaktiolle, ja estää selviytymistilan päälle kytkeytymisen.

Monella vatsaoireista kärsivällä esiintyy autonomisen hermoston herkkyyttä. Nummelakin tuntee suoliston ja hermoston välillä vallitsevan yhteyden, mutta kertoo, että siihen voi vaikuttaa itse:

”Ihminen toimii usein automaatiotilassa, ja mindfulnessin tarkoitus on kytkeä automaatio pois päältä. Jo kuuden viikon meditoinnin jälkeen on aivoissa nähtävissä rakennemuutoksia. Ne saadaan aikaan vain sillä, että laitetaan välillä stoppi sympaattisen hermoston vellomiselle. Vain yhteen asiaan keskittymisellä aktivoidaan ihan eri osia aivoista kuin silloin, kun on jatkuvasti moniajo päällä.”

Apua kipuihin

Mindfulness-harjoituksia käytetään usein stressin ja ahdistuksen hoitoon ja ehkäisemiseen. Niillä voi hoitaa myös fyysisiä kipuja. Vatsavaivaisille sopivat hyvin monenlaiset mindfulness-harjoitukset. Tärkeää on irrottautua epämukavasta tilasta ja tuntemuksesta, ja tarkastella sitä vähän kauempaa.

”Mindfulness ei välttämättä toimi varsinaisena parannuskeinona, mutta tekee pitkäkestoiseen kipuun hengähdystauon, ja antaa uuden tavan sen työstämiseen. Mindfulness tuo rauhan ja auttaa päästämään irti ahdistavista tai negatiivisista ajatuksista”, Nummela toteaa.